Opinpolku 6

Flokkulointi = Flokkaus on erotus prosessin toinen vaihe, jossa veden sisältämät epäpuhtaudet kootaan suuremmiksi hiutaleiksi,apuna käytetään yleensä flokkausainetta prosessin nopeuttamiseksi. Flokkausta käytetään teollisuudessa pääasiassa kaikissa proisesseissa missä pienet hiukkaset pitää saada yhteenisoiksi hiukkasiksi, mm.Vedenpuhdistus prosesseissa ja joissain rikastusprosessissa.

Selkeytys = Selkeytyksessä erotetaan hiutaleet vedestä laskeuttamalla altaan pohjalle tai nostamalla ilmakuplilla veden pinnalle Se sopii erityisen hyvin kevyen humusta ja levää sisältävien lietteiden erotukseen. Selkeytys on prosessina käytössä pääasiassa veden ja lietteiden putsauksessa.

Ioninvaihto = Ioninvaihto on prosessi, jossa liuoksessa olevat ionit kationit tai anionit vaihdetaan kiinteän matriisin sisältämiin anioneihin tai kationeihin. Ioninvaihto on käytössä mm. biokemiassa sekä analyyttisessä kemiassa. (tutkii aineiden koostumuksia ja menetelmiä niiden määrittämiseksi.)

Raportti:

       

                                         Opinpolku 4

                                   Adsorptio ja etikkahapon tarkistaminen

adsorptio=  fysikaalinen prosessi, jossa kaasumainen aine (tai neste) muodostaa ohuen kalvon kiinteän aineen pintaan.Aineen pinnassa olevat atomit ja molekyylit eivät ole kaikilta tahoilta viereisten atomien tai molekyylien ympäröimänä, ja siksi niillä on käyttämättömiä valenssi- tai muita vetovoimia, joilla ne voivat kiinnittää vieraita molekyylejä.Adsorptiota käytetään teollisuudessa mm. hajujen haitallisten kaasujen sekä saasteiden poistamisessa.

Sekoitus= Sekoituksen tarkoituksena on saada aikaan sekoitettavien aineiden välinen homogenointi eliminoimalla sekoituslaitteistossa joko väkevyys tai konsentraatio eroja tai molempia samanaikaisesti. sekoitusta käytetään yksikköoperaationa erilaisten seosten valmistamiseen,joita voivat olla esimerkiksi kiintoaineiden sekoitus,neste seokset, kiintoaine-ja neste seokset.

Neutralointi= Neutralointi tarkoittaa aineen, kuten emäksen tai happaman aineen muuttamista neutraaliksi. Käytännössä kyse on ph-arvon muuttamisesta lähelle seitsemää. Neutralointi vedellä on kutakuinkin vain laimentamista.Hapon neutraloinnissa käytetään emästä ja emäksien neutraloinnissa happoa. Biokemiassa käytetään paljon neutralointia kun emäs täytyy muuttaa eri pH-arvoon.

Raportti

Opinpolun periaate:

Opinpolku 3

Murskaus = Murskaus on karkean kiviaineksen tai muun louhitun materiaalin hienontamista yhdessä tai useammassa peräkkäisessä käsittelyvaiheessa, iskua tai puristusta apuna käyttäen.

Jauhatus = Jauhatus on materiaalin hienonnus tekniikkaan kuuluva käsittelyvaihe ,jossa kertaalleen murskattu karkea aines hienonnetaan jauhamalla.

Seulonta = Seulonnan tehtävä hienonnus tekniikassa on säännöstellä murskattavan tai murskatun tuotteen karkeutta. Murskauksen ohella seulontaa käytetään erottaessa karkeus asteeltaan erilaisia tuotteita murskeista,jauheista tai esimerkiksi puuhakkeesta.

Liuotus = Liuotus on prosessi missä kiintoaine kaasu, tai neste liuotetaan johonkin muuhun aineeseen, tämä asia tulee esille esimerkiksi ruuanlaitossa kun lisäät suolaa ruokaan keittovaiheessa niin se liukenee nesteeseen.

Suodatus = käytetään kemiassa erottamaan liuoksesta epäpuhtauksia tai erottamaan aineet toisistaan. Suodatus voidaan suorittaa käyttämällä Büchnersuppiloa. Büchner-suppiloon laitetaan sopiva suodatinpaperi, liuos suodatetaan sen läpi imussa, Joka luodaan alipaineen avulla.

Opinpolku 3 raportti täältä

OPINPOLKU 5.   Aspiriinin valmistaminen ja analysointi

Opinpolku numero 5 on tarkoitus harjoitella esteröintiä, liuotusta, kiteytystä ja suodatusta.

Esteröinti= Kemiallinen reaktio, jossa tuotteena muodostuu esteri. Esteröinnin onnistumiseen tarkasti vaikuttavat tislauksen ja suodattamisen onnistuminen sekä liuoksen määrä. Esteröinti on yksikköprosessina käytössä mm. Lääke, sekä polttoaine teollisuudessa ja jonkin verran  alkoholiteollisuudessa.

Liuotus= Tapahtuma missä on jokin nestemmäinen aine johon joko kiinteä aine, neste tai kaasu liukenee. Jos liuottimeen liuennut kiinteä aine halutaan erottaa, voidaan käyttäätislausta tai vain haihduttaa liuotin kuumentamalla, ellei sitä haluta ottaa talteen. Maailman yleis9in ja näkyvin liuotin onkin puhdas vesi ja se liuottamis näkee vaikka luolissa missä vesi on liuottanu kivistä mineraaleja ja muodostanut tippukiviä. Liuotus on käytössä todella monessa teollisuuden alalla mm. Polttoaine ja kemian aineiden valmistuksessa.

Kiteytys= Kiteyttämisellä tai kiteytyksellän tarkoitetaan jonkin aineen saattamista kiteiseen muotoon.Kiteisellä muodolla tarkoitetaan tässä yhteydessä usein vielä yksittäiskidettä, jossa kappaleen kaikki atomit  tai molekyylit kuuluvat yhteen ainoaan kidehilaan.Kiteyttämisellä saadaan epäpuhtaudet jäämään liuottimeen. Aine liuotetaan sopivaan liuottimeen tai niiden seokseen. Kiteytys prosessi on käytössä mm Kemianteolliduudessa sekä elintarvike ja lääketeollisuudessa.

Suodatus= Suodatusta käytetään kemiassa erottamaan iuoksesta epäpuhtauksia tai erottamaan aineet toisistaan.Suodatus voidaan suorittaa käyttämällä Büchnersuppiloa . Büchner-suppiloon laitetaan sopiva suodatinpaperi, liuos suodatetaan sen läpi imussa.Suodatuksessa hyödynnetään hiukkasten kokoeroja ja se on käytössä mm verdenpuhdistus teollisuudessa.

                                                        Raportti

                                            

                                           

                                             Opinpolku 2

                                        Opinpolku 2

Tislaus on menetelmä missä erotelllaan toisiinsa liuenneita aineita,se perustuu seoksessa olevien aineiden eri haihtuvuuksiin. Tislausta käytetään kemian teollisuuden yksikköoperaationa eli siinä ei tapahdu kemiallista reaktiota.Tislaus on energiaa runsaasti kuluttava prosessi, mutta siitä huolimatta tislausta käytetään paljon teollisuudessa, esimerkiksi öljyö tislataan ja siitä erotellaan eri aineet jakeiksi, ja niite hyödynnetään esimerkiksi bensiinin ja muiden polttoaineiden valmistamisessa. Nesteen PH-arvo  kertoo onko aine hapanta tai emäksistä esim raaka rikkihappo on voimakkasti syövyttävää eli sen ph arvo on lähellä 3 tai nollaa , ja jos aineen PH-arvo on lähellä 7 se on neutraali. Aineilla on sähkön johtavuuteen vaikuttavia tekiöitä esimerkiksi neste johtaa kohtuullisesti sähköä sillä nesteessä atomit ovat kohtuun lähekkäin niin sähkö pääsee kulkemaan niiden kautta. Jos aine on kiinteä esimerkiksi kupari tai kulta niin atomit ovat aivan vieri vierekkäin siksi niiden sähkön johtavuus on todella hyvä, siksi esim kuparia käytetään sähkö johdoissa. Sähkön johtavuutta aineessam itataan johtamalla aineen läpi sähköä kahden navan läpi ja mitataan aika tai sähkön määrä mikä pääsee anturilta anturille.

                                 Tästä linkistä näet opintopolku 2:n raportit

                                tästä näet opinpolku 2:n periaate työstä

Opinpolku 1

                                          Opinpolku 1            

Työn tarkoitus: 

Työn tarkoituksena on tutustua kemialliseen yksikköprosessiin neutralointi sekä liuotus.

Neutralointi: 

Tarkoittaa aineen esimerkiksi emäksen tai happaman aineen muuttamista neutraaliksi. Kun

halutaan aine neutraaliksi on pH-arvon oltava lähelle 7. Hapon neutraloimiseen käytetään emästä ja emäksien neutraloimisessa happoa eli neutraloimiseen tarvitaan happoa ja emästä riippuen kumpaa

näistä yritetään saada neutraaliksi. Neutralointia käytetään teollisuudessa mm. jätevedenpuhdistuksessa ja lannoitteiden valmistuksessa.

Liuotus: 

On kahden tai usemman aineen muodostama liuos, jossa ainehiukkasia ei erota edes mikroskoopilla.

Aineet, jotka ovat liuoksessa, niiden lämpö- kiehumis- ja sulamispisteet vaikuttavat liukenemisen nopeuteen ja liukenevatko ne ollenkaan.

Raportti

         

laboratoriovälineiden käyttöharjoitus

Laboratoriovälineiden käyttöharjoitus

1. Rasti 1 Vaa'an käyttö

Punnitsin analyysivaa'alla natriumkloridia (NaCl) niin tarkasti kuin pystyi eli oli tarkoitus saada punnituksen tulokseksi 1,0000 grammaa.
Tässä kuvassa yritin saada tarvitseman tuloksen, mutta se
meni 0,0001 grammalla yli. Punnitus alkoi siitä, että laitoin analyysivaa'an käyntiin. Laitoin astian punnittavaksi ja nollasin mittarin. Sen jälkeen laitoin jauhetta astiaan ja koitin saada tulokseski
1,0000 grammaa.

Rasti 2 pH arvon mittaus

Mittasin pH arvon kalibrointi laitteella kahden eri aineen
pH arvon. Aineiden pH arvoiksi tuli pH4 ja pH10.
Kahdessa dekantterilasissa oli aineet, joiden pH mitattiin.
Täytyi laittaa laitteen tunnistin veteen, jonka jälkeen painaa
Cal nappia ja sen jälkeen Read nappia, että saimme ensin
veden pH arvon, jonka jälkeen tehtiin sama homma
kummallekkin aineelle.













Rasti 3 Täypipetin kokeilu

Oli 15 ml täyspipetti, jolla täytyi laittaa mittapullosta
toiseen vettä ja piti saada tarkka mittaustulos, joten
täytyi olla tarkkana.
Täyspipetin päässä oli pumpetti, jolla
sain veden täyspipettiin ja ulos siitä. Kun halusi vettä
täyspipettiin täytyi pumpetissa painaa nappia A ja
puristaa pumpetti kasaan, jonka jälkeen laittaaa
veteen ja painaa sitten S nappia ja tuli alapaine
täyspipettii, jolloin vesi nousi pipettiin. Kun halusi
veden pois täytyi painaa nappia E.








Rasti 4 hiekan suodatus vedestä

Tarkoituksena oli saada suodatettua hiekka ja
vesi erilleen toisistaan.
Tarvittiin imupullo, dekantterilasi jossa oli hiekka
ja vesi, suodatin paperi, buchner-suppilo, vesihana ja
siitä letku imupulloon. Imupulloon laitoin suppilon ja siihen
suodattimen, jonka jälkeen asensin letkun paikalleen ja
hanan auki. Kaadoin hiekkaveden suppiloon ja se suodatti
veden ja hiekan erilleen. Hanasta tuli alipainetta imupulloon jonka ansiosta vesi ja hiekka erottui, mutta tottakai suppilo
ja suodatin paperi olivat tärkeämpiä siinä.

Rasti 5 Värin vaihataminen vissyveden ja fenoliftakiinin avulla

Laitoin pipetin avulla vissyvettä dekantterilasiin ja laitoin
pumpetilla natriumhydroksidiliuosta byrettiin. Dekantterilasiin
täytyi laittaa pari tippaa emästä, joka johti siihen, että aine vaihtoi
väriä. Laitoin dekantterilasi byretin alle ja aukasin byrettiä, josta
tuli liusta. Aine vaihtoi nopeasti väriä.
 Tämä oli viimeinen rastimme, joten meidän täytyi pestä
työvälineet. Dekantterilasi piti huuhtoa ja harjata puhtaaksi.
Byretti täytyi huuhtoa 5 kertaa vedellä ja 5 kertaa saippuavedellä.
Puhdistuksen jälkeen välineet laitettiin kuivumaan ja omille
paikoilleen.